Kaamean hyvä ensimmäinen tet-päivä
Hei kaikki! 4.9.2015
Nyt tosiaan postaan ensimmäisen blogikirjoituksen liittyen tähän ”tetissä alakoulussa”-sarjaan. Yritän saada kirjoitettua näitä joka perjantai, koska perjantaisin minulla on tet-päivät klo 8-14. Tet-jaksoni sijoittuu aina 11.12.2015 asti.
Mutta tosiaan, miten edes päädyin juuri tänne tettiin? No, se onkin sangen jännä juttu. Olin tosiaan aluksi opiskelemassa elintarvikealaa ammattikoulussa, mutta se ei sittenkään ollut ihan se oma juttu, joten päädyin vaihtamaan kymppiluokalle. Siellä nyt sitten tarkoituksena olisi nostaa numeroita paremmiksi, jotta pääsisin lukioon, johonka ensisijaisesti haluaisin. Ja minua on tässä jo jonkin aikaa kiinnostanut opettajan työ. Varsinkin alakoulun opettajan työ kuulostaa tosi hyvältä ja just sellaselta, että mitä haluaisin itsekin tehdä. Myöskin sosiaali- ja terveysala vaikuttaa huisin hauskalta!
Joten päätin sitten lähteä hakemaan joko koululle tai päiväkotiin tettiin. Pääsin heti ensimmäisellä yrittämällä lähikouluun, jossa itsekin olin oppilaana 8 vuotta. Toimin tällä hetkellä siis ykkösluokkalaisten apuopettajana. Teen välillä myös töitä lähikerholla, jonneka lapset tulevat aina koulun jälkeen, jos vanhemmat ovat töissä. Tet-valvojani yrittää myös saada minulle hommia kakkosluokkalaisten parista, koska ykkösluokkalaisten päivä on niin lyhyt perjantaisin.
Tänään oli siis tosiaan ensimmäinen päiväni tetissä. Tämän koko päivän toimin pelkästään ykkösluokkalaisten parissa, lähinnä 1B luokan kanssa. Pääsin tutustumaan oppilaisiin ja kaikki vaikuttivat todella mukavilta ja erikoisilta persoonilta. Löytyyhän sieltäkin luokasta ne ”pikku häiriköt”, mutta eivätköhän hetkin siitä sitten kasva tulevaisuudessa. 1AB luokilla on tosiaan perjantaisin liikuntaa yhdessä. joten lähdimme kohti paikallista urheilukenttää, juoksuharjoitusten merkeissä.
Sain kuulla, että alakoululle on tulossa viestikarnevaalit, jossa luokat kisaavat toisiaan vastaan viestijuoksussa. Oli erittäin mielenkiintoista koittaa saada oppilaita (varsinkin poikia!) pysymään paikallaan, kun annettiin ohjeita. Kyllähän se ihan hyvin sujui, ja kyllähän sen siinä huomasi, että kuinka nopeasti nuo pienet väsyvät ja menettävät mielenkiintonsa koko hommaan.
Juoksuharjoituksia vedettiinkin siinä sitten tunti ja lopulta paikalle saapui toisen koulun vanhempia oppilaita, koska heillä oli ilmeisesti käynnissä liikuntapäivä. Poistuimme paikalta rivakasti läheisen lammen rantaan, leikkimään kapteeni käskee-leikkiä. Se sujui ilman ongelmitta, kunnes yksi oppilas tipahti maahan, kompastuessaan. Luokanopettaja pyysi sitten minua saattamaan oppilaan takaisin koululle, hiukan etuajassa. Muut tulivatkin sitten n. 20 minuutin päästä perässä ja tapasinkin koululle saapuessamme toisen uuden avustajan. Hävettää ihan, koska en muista hänen nimeään enää… Oli kyllä tosi mukava mies!
Ruokailuun lähdettiinkin heti sen jälkeen, kun kaikki 1AB oppilaat olivat saapuneet takaisin koululle. Koulussa oli ruokana broilerpyöryköitä, perunoita sekä erittäin hyvää kastiketta! Nom nom. Ruokailun jälkeen oppilaat lähtivät 30 minuutin ulkovälitunnille, johonka minua pyydettiin ulkovalvojaksi. Otin sitten homman tyytyväisenä vastaan ja katselin puolisen tuntia, kun lapset telmivät pihalla hyvin iloisen näköisenä. Tutustuin myös koulun yhteen S2-opettajaan, sekä muutamiin alakoulun luokanopettajiin. Kaikki vaikuttivat todella iloisilta ja kohteliailta. Tunsin oloni hyvin tervetulleeksi.
Ulkovälitunnin jälkeen olikin sitten aika äidinkielen tunnille. Tällä kertaa lapset tekivät kirjainmonisteita, samalla kun opettaja luki ääneen Peppi Pitkätossun tarinoita. Tunnin jälkeen lapset lähtivät erittäin tyytyväisinä viikonlopun viettoon, paitsi yksi. Yksi luokan oppilaista jäi tukiopetukseen, jota minä sitten pidin hänelle. Teimme koneella äänne- ja sanatehtäviä sekä hän luki minulle äänteitä aapisestaan. Vihdoin tuli hänenkin aika lähteä kohti kotia.
Päivän päätteeksi tapasin nuoren naisen, joka mitä ilmeisimmin on tulossa myöskin apuopettajaksi tuolle samaiselle luokalle. Minulle jäi vähän epäselväksi, että koska hän olisi oikein tulossa… Mutta odotan innolla hänen kanssaan työskentelyä ja pitkästä aikaa uskalsin jopa sanoa jotain englanniksi! Hän kyllä puhui suomea hyvin, mutta englanti sujui kuitenkin ehkä vieläkin paremmin.
Sellainen oli päiväni tetissä tänään ja saa nähdä mitä ensi viikon perjantaina tapahtuu!
Näkemisiin, Jenny
